Opettajat ja aikalaistaiteilijat

Ferdinand von Wrightiä voidaan pitää itseoppineena taiteilijana, sillä hänen muodolliset taideopintonsa jäivät vähäisiksi. Omat veljet opettivat hänet lintumaalariksi. Hän oli Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) oppilaana Turussa lyhyen aikaa 1840-luvulla oppien mm. kansanelämän kuvausta. Ferdinandin taiteessa tapahtui tyylillinen muutos hänen ollessaan Ruotsissa 1850-luvun alussa. Tämä viittaa kosketukseen romanttiseen kööpenhaminalais-dresdeniläiseen piiriin kuuluneiden taiteilijoiden kanssa. Käynti Tanskassa on ollut mahdollista, sillä Wilhelm-veljen luota Orustista on lyhyt matka Kööpenhaminaan. Yhtymäkohtia on Georg Friedrich Kerstingin (1785-1847), Caspar David Friedrichin (1774-1840) ja Johan Christian Clausen Dahlin (1788-1857) teoksiin. Dahlin pojan, eläinmaalari Siegwald Dahlin (1827-1857) johdolla Ferdinand opiskeli Dresdenissä vuonna 1858 pari kuukautta. Opintojen seurauksena hän alkoi keskittyä kertoviin lintuaiheisiin.

Kansallisen heräämisen ja romantiikan nostama maisemamaalaus houkutteli alalle monia. Suomalaisen ihannemaiseman uranuurtajana Ferdinand von Wright veti puoleensa oppilaita. Thorsten Waenerberg (1846-1917), sittemmin ansioitunut Ateneumin intendentti ja Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettaja, tuli vuonna 1864 Haminalahteen hakemaan oppia maisemamaalauksessa. Sen sijaan Berndt Lindholmille (1841-1914), joka oli jo opiskellut saksalaisissa taidekeskuksissa, Ferdinand von Wrightillä ei ollut paljoa tarjottavanaan tämän saapuessa Haminalahteen; Lindholmin kiinnostus suuntautui jatkossa ranskalaiseen realismiin. Kiintein opettaja-oppilassuhde muodostui Matti Karppasen (1873-1953) kanssa. Tämä tuli 1890-luvun alussa jo ikääntyneen ja sairaalloisen Ferdinandin apulaiseksi ja oppilaaksi. Karppanen juurtui Haminalahteen yli puoleksi vuosisadaksi.

Nuorelle Eero Järnefeltille (1863-1937) Ferdinand von Wright oli esikuva, jonka vaikutus näkyy nuoren taiteilijan alkutuotannossa. Järnefelt vieraili Haminalahdessa kesällä 1893. Hän oli tullut kevättalvella Kuopioon maalaamaan talvi-aiheita. "Minua ilahduttaa, että jaat ihanan talviluonnon ihailuni, ja lisäksi annat arvoa Kuopion luonnon etevämmyydelle ...", kirjoitti Ferdinand. Kesällä 1897 Haminalahteen saapui kansankuvaajana maineikas Arvid Liljelund (1844-1899). Hän maalasi siellä tunnetun muotokuvan Ferdinandista maalaamassa halvaantuneena vuoteessaan. Juho Rissasen (1873-1950) kanssa Ferdinand oli kirjeenvaihdossa useita vuosia. Hän ansaitsi nuoren taiteilijan kiitollisuuden kannustamalla tätä myös taloudellisesti, vaikka ei Rissasen taidetta täysin ymmärtänytkään. Myös suosittu romanttisten maisemien kuvaaja Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) oli saanut vaikutteita von Wright -veljeksiltä. Myöhemmin Ferdinand pahoitti mielensä arvostamansa taiteilijan moitittua hänen taidettaan vanhentuneeksi.

Sivu päivitetty 17.2.2005