Kypsät vuodet

Yksinäisyydestä pitäneelle Ferdinand von Wrightille valmistui Haminalahteen 1860-luvun alussa kovin mieluinen asuinrakennus Lugnet (lugn = rauha). Kartanon pihapiirissä sijaitsevan kotinsa hän sisusti mm. itse suunnittelemillaan rakkailla huonekaluilla sekä vielä tuohon aikaan erikoisilla huonekasveilla. Lintulaudan tutut siivekkäät ja kesyt eläimet ilahduttivat häntä päivittäin, samoin kävelyetäisyydellä olevat metsät ja järvet. Uskollinen miespalvelija Ville Huttunen huolehti Ferdinandin maalaustarvikkeista ja taloudesta, hän joutui joskus toimimaan myös mallina. Rakkainta seuraa naimattomaksi jääneelle taiteilijalle olivat sukulaiset. Hän tapasi tietenkin myös kuopiolaisia tuttaviaan ja joitakin nuoria taiteilijoita. Wilhelmiin ja vuonna 1868 kuolleeseen Magnukseen Ferdinand piti ahkerasti yhteyttä ajan tavan mukaan kirjeitse.

Dresdenissä 1850-luvun lopulla omaksutut tiedot ja taidot vaikuttivat sekä Ferdinand von Wrightin teosten aihe- että värimaailmaan. Lintuaiheet nousivat nyt etusijalle maisemiin nähden. Hän sisällytti lintumaalauksiin usein dramaattisia tai humoristisia kohtauksia, joiden voidaan ajatella kertovan myös ihmiselämästä. Teosten yksityiskohdat oli tarkkaan harkittu, mutta näistä yksityiskohdista taiteilijaa aika ajoin arvosteltiin. Maisemian merkitys taiteilijan tuotannossa voimistui uudelleen 1870-luvulla. Ajan vaatimusten mukaisesti myös Ferdinand von Wright koetti saada maalaamiseensa vapautuneempaa otetta, mutta syntyneet teokset olivat hyvin vaihtelevia tasoltaan.

Ferdinand viihtyi vaalimassaan Lugnetin rauhassa lähes kahden vuosikymmenen ajan. Hän kokeili muutamana talvena myös Kuopiossa asumista. Kaupungissa olivat lähellä naimattomat sisaret Mina (Wilhelmina) ja Rosa (Rosalie) sekä maanmittari Zacharius Fabritiuksen kanssa avioitunut Fika (Fredrika). Pitkän tauon jälkeen vuonna 1874 Ferdinand matkusti Helsinkiin osallistuakseen Taideyhdistyksen näyttelyyn parilla pienellä maalauksella. Taidepiirit pitivät hänen teoksiaan jo auttamattomasti vanhentuneina. Arvostelut masensivat mielialan vaihteluista kärsinyttä taiteilijaa. Hän oli vasta 50-vuotias kun reumatismi alkoi jo rajoittaa hänen liikkumistaan. Sairautensa takia hän joutui muuttamaan 1870-luvun lopulla kartanon päärakennuksen yläkerran huoneistoon.

Sivu päivitetty 17.2.2005