Ehtoovuodet

Ferdinand von Wrightin elämässä tapahtui monia muutoksia 1880-luvulla. Taiteilijasta pitkään huolehtinut palvelija Ville Huttunen kuoli vuonna 1881. Haminalahden kartano sai uudeksi isännäkseen Adolf von Wright nuoremman, joka huolehti myös Ferdinand-enostaan. Vielä samana vuonna Ferdinand päätti lähteä Orustiin tapaamaan veljeään Wilhelmiä, joka oli pitkään ollut vuoteenomana. Orustin matka jäi aiottua lyhyemmäksi; Ferdinandin omakin kunto oli raihnas, vaikeuksia on niin kuulon ja näön kuin liikkumisenkin suhteen. Sukulaismies oli mukana avustamassa matkalaista. Ferdinand von Wright sai ensimmäisen halvauskohtauksensa muutamaa vuotta myöhemmin ja joutui loppuikänsä viettämään vuodepotilaana, aivan kuten Wilhelm-veljensä, joka kuoli 1887.

Fyysisistä vaikeuksista huolimatta Ferdinand maalasi edelleen. Vuonna 1886 syntyi tunnetuin hänen teoksistaan, Taistelevat metsot. Teos on jatkoa 1860-luvulla alkaneeseen draamalliseen aiheistoon. Edellisen vuosikymmenen ikävien arvostelujen muistoa lievensi teoksen saavuttama suuren yleisön suosio sekä monet huomionosoitukset. Ferdinand kutsuttiin Taideyhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1882 ja muutamaa vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin Suomen taideakatemian aloitteesta 1600 markan suuruinen valtioneläke. Taloudellisesti hänen elämänsä olivat toki jo turvanneet kymmenet tilaustyöt. Ferdinand sai 1890-luvun alussa avustajakseen ja oppilaakseen Kuhmoniemeltä Kainuusta lähteneen Matti Karppasen, joka jäi jatkamaan isäntänsä perinnettä Haminalahteen.

Ferdi-sedän sanotaan innostuneen liu’uttamaan itsensä joskus portaita pitkin kartanon alakertaan tai jopa raahautumaan vintillä olevaan kyyhkyslakkaan. Hän ei enää kuitenkaan pystynyt tavoittamaan läheisiä metsiä ja järviä, saatikka linnunlaulua, muutoin kuin muistojen tai mielikuvituksen kautta. Ferdinand kannatti itsensä kesäpäivinä ulos vuoteessaan. Hän sai näin nauttia vielä hetkisen maisemista, jotka olivat olleet innoittajina lukuisille maalauksille. Vaikka elämä rajoittui kotipiiriin, Ferdinandin teoksia oli esillä vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa hänet palkittiin pronssimitalilla. Iäkkään taiteilijan teoksia nähtiin viimeisen kerran hänen elinaikanaan yksityisnäyttelyssä vuonna 1905. Ferdinand von Wright kuoli kotonaan Haminalahdessa heinäkuun viimeisenä päivän vuonna 1906.

Sivu päivitetty 17.2.2005