Kuvataide Suomessa ja Euroopassa

Ferdinand von Wrightin aloittaessa taiteilijan työtään 1840-luvulla maalaustaiteen asema kotimaassa oli vasta selkiytymässä. Hänen vanhin veljensä Magnus von Wright oli 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen ainoa taiteilijajäsen. Hänkään ei toiminut tuolloin itsenäisenä taidemaalarina vaan kartanpiirtäjän ammatissa. Lähemmäksi taiteilijan ammattia hän pääsi siirtyessään samana vuonna Helsingin yliopiston piirustussalin opettajaksi. Ferdinandin veljet, Magnus ja Wilhelm, olivat tulleet tunnetuiksi luonnontieteellisistä kuvitustöistään. Ferdinandilla oli kuitenkin alusta pitäen selkeä pyrkimys taidemaalariksi. Hän hakeutui Turun piirustuskouluun kuuluisan hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin oppiin.

Kotimaassa ei vielä tuolloin saanut kuin alkuopetusta piirustuksessa. Syventävää opetusta ja taidemaalausta piti lähteä opiskelemaan ulkomaille. Taidemaalarit hakeutuivat oppiin lähinnä Keski-Euroopan taidekeskuksiin, joista Düsseldorf oli erityisesti pohjoismaalaisten suosiossa. Sinne Ferdinandkin oli suuntaamassa ensimmäisen opintomatkansa. Hän ei kuitenkaan matkustanut Düsseldorfiin vaan jatkoi matkaansa suoraan Dresdeniin, joka oli nousemassa suosioon nimenomaan maisemamaalauksen opinahjona. Ferdinandin taideopinnot jäivät kaikesta huolimatta lyhyiksi. Taideopetus oli vielä hyvin kurinalaista työtä ankarien opettajien valvonnassa. Omaehtoinen luovuus ei kuulunut aikakauden hyveisiin taideopinnoissakaan. Parhainta opetusta sai, mikäli onnistui pääsemään kuuluisan ja taitavan opettajan yksityisopetukseen.

1860-luvulta lähtien Keski-Euroopan taidekeskukset alkoivat jäädä Pariisin varjoon. Pariisin jokavuotisesta näyttelystä, Salongista, oli muodostumassa instituutio, joka määritteli eurooppalaisittain taidemaalarin aseman. Suuret joukot taiteilijoita hakeutui Pariisiin saamaan opetusta uudessa, valovaikutelmaa korostavassa naturalistisessa maisemamaalauksessa. Suoraan luonnossa maalatut maisemat esittivät luonnontunnelman välittömämmin kuin ateljeessa sääntöjen mukaan maalatut yksityiskohtaiset maalaukset. Ferdinand von Wrightin maalaustaide perustui tähän muodista pois jäävään pikkutarkkaan maalaukseen. Mitään tarkkaa luonnon kopiointia hänen taiteensa ei kuitenkaan ollut, vaan hän käytti taiteellista vapauttaan muokatessaan luonnontapahtumista dramaattisia tai idyllisiä kohtauksia.

Sivu päivitetty 10.2.2005