Asema elinaikana

Ferdinand von Wrightin luontoa pikkutarkasti jäljittelevät ja yksityiskohtaiset maalaukset saivat suuren suosion 1850-luvulta lähtien. Taidemaalari esitteli uusia maalauksiaan säännöllisesti Suomen Taideyhdistyksen näyttelyissä Helsingissä. Usein Ferdinandin työt olivat näyttelyn odotetuimpia teoksia. 1870-luvulle tultaessa oli kuitenkin käynyt selväksi, että hänen taiteensa oli auttamattoman vanhanaikaista. Taiteen tuntijat ja nuoret Pariisista vaikutteita saanet taidemaalarit eivät hänen töitään enää arvostaneet. Maan nuori taideyleisö, joka vähitellen oli kehittynyt Taideyhdistyksen toiminnan myötä, piti niistä kuitenkin hyvin paljon. Ferdinand von Wrightin maalasi suuren suosion saavuttaman Taistelevat metsot -maalauksen 1886, jolloin hän oli jo yli 60-vuotias.

Ferdinand von Wright oli luomassa Sisä-Suomen järvimaisemillaan suomalaisen kansallismaiseman mielikuvaa. Sakari Topelius piti hänen maisemaansa Näköala Haminalahdelta, 1853, uutena säkeistönä Maammelauluun. Oman maan luonnonkauneutta opittiin vähitellen arvostamaan. Näin miltei koskemattomasta järvien pirstomasta erämaamaisemasta tuli suomalaisen kulttuurin peilikuva. Tätä maisemaa alkuperäisen suomalaisuuden perässä kulkeneet myöhäisromantikot kuvasivat lukuisissa maalauksissaan. Ainoastaan tyyli oli muuttunut ensin ulkoilmamaalauksen, sittemmin syntetismin ja symbolismin kautta pelkistävämpään ilmaisuun. Vaikka Ferdinand von Wrightillä on tärkeä asema suomalaisen maiseman, myös talvimaiseman, kuvaajana, harva aikalaismaalari tunnusti hänet esikuvakseen.

Ferdinand von Wright maalasi aina kuolemaansa 1906 saakka. Hänen työnsä ei keskeytynyt, vaikka sairastumisen vuoksi liikkuminen kävi hankalaksi. Tältä ajalta on käsitys ‘Haminalahden erakosta’, eristäytyneestä taiteilijavanhuksesta. Asia ei kuitenkaan aivan näin ollut. Ferdinand tunnettiin vieraanvaraisena isäntänä, joka myös mielellään ohjasi ja auttoi nuorempia kollegoitaan. Läheisin suhde hänellä oli lintumaalari Matti Karppaseen, joka rakensi oman mökkinsä lähelle Haminalahden kartanoa. Useat taiteilijaystävät vierailivat Kuopiossa käydessään taiteilijamestarin luona. Ferdinandilta sai tukea myös nuori Juho Rissanen taiteilijauransa alussa.

Sivu päivitetty 10.2.2005